salaojat

Salaojaremontti on monelle omakotitalon omistajalle suuri ja hintava hanke. Salaojien remontin tarve herättää kysymyksiä etenkin vanhemmissa taloissa. Mistä tietää, toimivatko salaojat? Milloin niiden uusiminen on ajankohtaista? Entä mitä remontissa tehdään ja kuinka paljon siihen pitää varata rahaa? Salaojituksen kunnon selvittäminen auttaa arvioimaan korjaustarvetta ja suunnittelemaan remontin oikeassa laajuudessa.

1990-luvun omakotitalot ovat vuonna 2026 jo 27–36-vuotiaita. Myös 2000-luvun vanhimmat talot lähestyvät 30 vuoden ikää. Perustusten kosteusongelma voi kehittyä pitkään rakenteiden sisällä ennen kuin seinän alaosassa, lattiassa tai kellarin sisäilmassa huomataan mitään poikkeavaa.Nokialaisen As Oy Rantahaan korjaus osoittaa käytännössä, mitä rinnetontille rakennetun omakotitalon omistajan kannattaa selvittää. Taloyhtiön alakerran maanvastaiset rakenteet vastasivat kosteusteknisesti monen omakotitalon kellaria: maaperä painoi kosteutta perustuksia vasten, sadevesijärjestelmässä oli puutteita ja salaoja oli asennettu liian korkealle.

Kuntotarkastus muuttaa talokaupan suunnan nopeasti, kun raporttiin kirjataan kosteuspoikkeama. Ostaja alkaa kysyä lisätietoja, myyjä joutuu selvittämään rakennuksen kuntoa ja pankki tarkastelee kohdetta aiempaa varovaisemmin.

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Tämä lienee fraasi, joka on tuttu valtaosalle omakotitalon omistajista. Kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa – niin henkisesti kuin taloudellisestikin.Koska nykypäivän trendinä on uudisrakentamisen volyymin hiljentyminen, keskittyvät suomalaiset nyt kotiensa kunnostamiseen. Mutta, mitä tämä maksaa ja missä järjestyksessä remontit tulisi suorittaa? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita korjauksissa yleensä tehdään?

Voiko kerrostalon remontista olla hyötyä omakotiasujalle? Voi, koska alapohjan ongelmat syntyvät usein samoista syistä rakennustyypistä riippumatta. Tunkkainen haju, kylmä lattia, turpoavat saumat tai lattianrajan tummumat voivat kertoa kosteudesta, joka ei poistu pintapuolisilla korjauksilla, jos varsinainen syy jää rakenteisiin.

Kylmät lattiat, tunkkainen haju kellaritiloissa ja sokkelin viereen jäävä vesi kertovat usein siitä, että talon perustusten kuivatus kaipaa huomiota. Salaojat voivat olla käyttöikänsä päässä, maanpinnan kallistukset ohjata vettä taloa kohti ja perusmuurin ulkopuolinen rakenne vanhentunut. Korjausta tehdessä samalla voidaan parantaa myös lämmöneristystä ja rakenteiden kuivumista.Miten tästä selviää helpoimmalla?

Sokkelissa näkyvä halkeama, irronnut kivi tai pinnoitteen rapautuminen saa helposti epäilemään perustusten vaurioitumista. Aina kyse ei ole perustuksesta, sillä sokkeli ja perustus eivät tarkoita samaa asiaa.Sokkelin vaurioihin kannattaa silti suhtautua vakavasti. Perustus kantaa koko rakennusta, ja vaurion syy pitää selvittää ennen paikkaamista, pinnoittamista tai kaivuutöitä. Pieni pintavika voidaan usein korjata kevyesti, mutta rakennuksen painuminen, kallistuminen tai liikkuminen vaatii ammattilaisen arviota.

Keväisen auringon alkaessa lämmittää, on se merkki siitä, että talvi on päättymässä ja lumet sulavat paikoin nopeastikin. Lumien nopea sulaminen yhdistettynä vielä routaiseen maahan tietää sitä, että vesivahinkojen riski nousee, sillä routainen ja jäinen maa estää veden imeytymisen. Sulamisvedet kerääntyvät maan pinnalle sekä perustusten vierustalle, jolloin vesi voi päätyä halkeamien kautta myös sisälle.Riskin suuruus vaihtelee kuitenkin merkittävästi rakennuksen iän, perustamistavan, maaperän sekä sade- ja salaojajärjestelmien kunnon mukaan. Kaikissa taloissa sulamisvesi ei aiheuta ongelmia, jos veden ohjaus on toteutettu oikein.

Valesokkeli-ratkaisujen takia home- ja lahovaurioituneiden seinärakenteiden korjaaminen on ollut perinteisesti aikaa vievää ja kallista. Ongelmaan on kehitetty kotimainen ja patentoitu ratkaisu Termo-tuotteella. Menetelmällä varsinainen valesokkeli – eli perustusrakenteen ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus – ei muutu, mutta valesokkelirakenteen riskialue voidaan korjata ja vahvistaa turvallisesti.Timpuri Mikko Merelä halusi testata, miten Termotuotteen korjausjärjestelmä toimii käytännössä tällaisessa tilanteessa. Menetelmä kohdistuu nimenomaan sisäpuolelle, missä puurakenteiden vauriot yleensä sijaitsevat.

Kaunis ja toimiva piha valmistuu huolellisella suunnittelulla. Pihan kulkureitit ovat yleensä kovassa käytössä ja siksi tärkeässä roolissa. Kerää talteen vinkit pihakivillä päällystettyjen kulkureittien tekemiseen: mistä lähteä liikkeelle ja mitä kannattaa ottaa huomioon pihan suunnittelussa.