Kerrostalon alapohjasta löytyi vettä – samat riskit piilevät myös omakotitalossa
Anturan vieressä seisova vesi paljasti, että ongelma ei ollut pintatason vaurio. Vesi oli noussut anturoiden tason yläpuolelle, eivätkä vanhat salaojat enää poistaneet sitä rakenteesta. (Kuva: Jari Tuomela)
Voiko kerrostalon remontista olla hyötyä omakotiasujalle? Voi, koska alapohjan ongelmat syntyvät usein samoista syistä rakennustyypistä riippumatta. Tunkkainen haju, kylmä lattia, turpoavat saumat tai lattianrajan tummumat voivat kertoa kosteudesta, joka ei poistu pintapuolisilla korjauksilla, jos varsinainen syy jää rakenteisiin.
Näin kävi 1972 rakennetussa kerrostalossa, jonka päiväkotitiloissa oli aiemmin yritetty hillitä ongelmaa kapseloinnilla. Kun alapohjaa tutkittiin tarkemmin linjasaneerauksen yhteydessä, rakenteista löytyi fyysistä vettä, tukkeutuneita vanhoja salaojia ja kosteutta sitovaa täyttöhiekkaa. Työmaapäällikkö Jari Tuomela NHK Putkiremonteista kertoo, mitä tästä kohteesta voi oppia ja miksi uuteen alapohjarakenteeseen valittiin Isodrän-levy.
Pienetkin oireet voivat kertoa alapohjan ongelmasta
Tuomelan mukaan alapohjan kosteus voi heikentää sisäilmaa pitkään ennen kuin rakenteissa näkyy selvä vaurio.
– Kosteus alapohjassa aiheuttaa ilmanlaadun heikennystä, joka saattaa ilmetä hengitystieoireina, ärsytysoireina tai ihan yleisenä jatkuvana väsymyksenä ja päänsärkynä.
Osa kosteusongelman oireista näkyy ensimmäisenä materiaaleissa.
– Vanhojen mattojen ja liimojen reagoidessa kosteuden kanssa sisätilaan voi tulla pistävää tai imelää hajua. Lattiamateriaalien saumat voivat turvota ja rakoilla, ja seinäpinnat tummua lattian rajasta. Myös poikkeuksellisen kylmä lattia voi kertoa siitä, että alapohjassa on sekä kosteutta että puutteita lämmöneristyksessä, kertoo Tuomela.
Pintaoireiden takaa löytyi vettä rakenteista
Remonttikohteen päiväkotitiloissa oli havaittu jo vuonna 2018 sisäilmaan viittaavia ongelmia ja kohonneita pintakosteusarvoja lattiarakenteissa. Tilan käyttöä pyrittiin silloin turvaamaan kapseloimalla alapohjalaatta.
Kapseloinnilla pyrittiin estämään kosteuden vaikutusten pääsyä sisäilmaan. Tässä kohteessa ratkaisu ei kuitenkaan poistanut varsinaista syytä.
– Kapselointi on korjausmenetelmä, jolla rakenteissa olevat haitta-aineet, mikrobit tai kaasut suljetaan ilmatiiviisti niin, etteivät ne pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Tässä tapauksessa ongelmaa ei tuolla korjausmenettelyllä pystytty ratkaisemaan, koska syytä alapohjan kosteuteen ei tuolloin lähdetty tarkemmin tutkimaan.
Kun kohdetta tutkittiin tarkemmin linjasaneerauksen yhteydessä, alapohjaan tehtiin koeavauksia eri puolille päiväkodin lattiaa. Täyttömaa osoittautui kosteaksi hienojakoiseksi hiekaksi, joka sitoi kosteutta ja nosti sitä kapillaarisesti ylöspäin. Hiekan poistossa havaittiin lisäksi, että seisovan veden pinta oli ylempänä kuin rakennuksen anturoiden pinta. Siinä vaiheessa oli selvää, ettei kyse ollut pienestä pintatason vauriosta.
Vanhat salaojat eivät enää toimineet
Alapohjan ongelma alkoi avautua kunnolla vasta, kun rakenteita päästiin tutkimaan syvemmältä. Päiväkodin lattiaan oli aikoinaan tehty sisäpuolisen salaojan tarkastuskaivoja, ja niiden kautta nähtiin, ettei vesi enää poistunut rakenteesta kuten pitäisi.
– Vanhat salaojaputket olivat joko tukossa tai vaurioituneet, koska kaivoissa veden pinta oli reilusti korkeammalla kuin salaojien purkukorkeus, kertoo Tuomela.
Kaivutöissä paljastui vielä toinenkin ongelma. Vanhojen salaojien purku ei kulkenut suunnitelmien mukaan, vaan rakennuksen toisen puolen salaojavedet ohjautuivat kiinteistön läpi alapohjan alle. Tämä selitti, miksi rakenteista löytyi niin paljon vettä.
– Ilman perusteellista syyn selvittämistä ja ongelman poistamista kaikki korjaustoimenpiteet ovat vain väliaikaista tekohengitystä sekä hukkaan heitettyä rahaa, Tuomela muistuttaa.
Samanlaiset riskit voivat piillä myös omakotitalossa
Vaikka esimerkkikohde oli kerrostalon päiväkoti, vastaavia rakenteellisia riskejä löytyy myös vanhemmista omakotitaloista, etenkin silloin, kun alapohja on tehty kallion päälle maanvaraisena laattana.
Ongelma syntyy helposti siitä, että kallion pintaa ei ole aikoinaan louhittu tasaiseksi tai täyttömateriaaliksi on jäänyt liian hienoa maa-ainesta. Kallion halkeamia pitkin vesi voi kulkeutua pitkänkin matkan päästä alapohjan alle. Jos rakenne ei katkaise kosteuden nousua eikä johda vettä hallitusti pois, kosteus jää rakenteisiin.
– Vanhemmissa omakotitaloissa kyseisiä riskirakenteita esiintyy yhtä lailla, koska aikanaan louhintoihin, perustusten tekemiseen ja alapohjan täyttömateriaalien vaikutuksiin ei ole kiinnitetty samalla tavalla huomiota.
LUKUVINKKI! Vilja Schepel kohtasi uransa erikoisimman perustustapauksen – näin rintamamiestalo pelastettiin >>
Osittainen korjaus ei riittänyt – koko alapohja uusittiin
Kun tutkimuksissa varmistui, että alapohjan alla oli kosteutta sitovaa täyttöhiekkaa, vaurioituneita salaojia ja vettä ohjautui suoraan rakenteen alle, osittainen korjaus ei enää riittänyt. Tilaaja päätyi uusimaan päiväkodin alapohjan rakennekerroksineen.
Vanha betonilaatta piikattiin pois ja alapohjasta poistettiin imuautolla 700–1200 millimetriä täyttöhiekkaa. Samalla paljastuivat kallion epätasaiset muodot ja vesipoteroiksi jääneet painanteet, joista vapaa vesi ei päässyt poistumaan hallitusti. Kallioon timanttisahattiin uria uusille sisäpuolisille salaojille ja pumppaamolle, jotta alapohjan alle kertyvää vettä voitiin ohjata pois. Rakenteista poistettiin myös vanhaa orgaanista muottilaudoitusta.
Kapillaarikatko ja lämmöneriste samasta levystä
Uudessa rakenteessa Isodrän-levy asennettiin sepelitäytön päälle ennen maanvaraista laattaa. Tässä kohteessa sen tehtävä oli toimia lattian lämmöneristeenä ja osana kapillaarikatkoa. Tuomelan mukaan ratkaisulla haettiin sekä kosteudenhallintaa että lämmöneristystä.
Mikä Isodrän-levy on?
Isodrän-levy on salaojittava lämmöneriste, jota käytetään maanvastaisissa rakenteissa kosteuden hallintaan ja lämmöneristykseen. Isodrän-levy toimii osana rakennetta, jossa yhdistyvät lämmöneristys, kapillaarikatko ja kosteuden hallinta.
LUKUVINKKI! Kellarin kosteus kuriin ennen kuin vauriot etenevät >>
Uusi alapohja rakennettiin kerros kerrokselta
Kun vanhat täyttömaat ja vaurioituneet rakenteet oli poistettu, alapohjaan puhallettiin ja tiivistettiin salaojasepeliä 500–1000 millimetrin kerros. Sisäpuolen sokkeliin hitsattiin radonkaistat, joiden päälle asennettiin kaksi 100 millimetrin Isodrän-levykerrosta. Levyjen päälle tuli suodatinkangas, jonka jälkeen lattiaan tehtiin uusi raudoitus ja valu.
Korjauksessa ei uusittu ainoastaan yksittäistä rakenneosaa. Koko alapohjan toiminta rakennettiin uudelleen niin, että vesi ohjautuu hallitusti pois, kapillaarinen kosteudennousu katkeaa ja rakenne eristyy aiempaa paremmin.
Hyödyt: kuivempi alapohja, lämpimämpi lattia, parempi sisäilma
Korjauksella haettiin ennen kaikkea sitä, että alapohja toimii jatkossa kuivempana ja ennakoitavammin.
– Tällä ratkaisulla parannettiin huomattavasti olemassa olevaa sisäilman laatua. Alapohjasta saadaan kosteus hallitusti ohjattua pois, estettyä kosteuden nouseminen lattia- ja seinärakenteisiin, poistettua kaikki sisäilmaa heikentävät orgaaniset ainekset, parannettua alapohjan tuulettuvuutta sekä parannettua lattian lämmöneristystä, Tuomela kertoo.
Käytännössä hyöty näkyy kuivempana alapohjana, lämpimämmän tuntuisena lattiana ja rakenteena, jonka toimintaan voi luottaa paremmin.
Jos alapohja huolestuttaa, ensimmäinen askel on tutkiminen
Jos omassa talossa herää epäily alapohjan kosteusongelmasta, tilanteen selvittäminen kannattaa aloittaa tutkimuksilla.
– Kosteuskartoitus ja sisäilmatutkimus ovat ensimmäisiä askelia. Epäillessään kosteusongelmaa kannattaa olla yhteydessä alueella toimivan rakennusalan asiantuntijan puoleen.
Oire voi näkyä pinnassa, mutta syy voi olla syvällä alapohjan rakenteessa. Kun syy tutkitaan kunnolla, myös korjaus voidaan tehdä oikein.
LUKUVINKIT!
Info
Isodrän-levy osana toimivaa alapohjaa
Isodrän-levy on huokoinen lämmöneriste, jota käytetään maanvastaisissa rakenteissa, joissa samalla pitää hallita kosteutta ja parantaa lämmöneristystä. Tässä kohteessa levy asennettiin sepelitäytön päälle ennen maanvaraista laattaa. Sen tehtävä oli toimia osana kapillaarikatkoa ja lattian lämmöneristystä. Isodrän toimii osana rakennetta, jossa veden kulku ohjataan hallitusti pois ja alapohja saadaan toimimaan aiempaa kuivempana.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat