alapohja

Vanhan talon nykyaikaistaminen energiatehokkaaksi vaatii korjaustoimenpiteitä erityisesti lämmöneristyksen osalta. Ulkovaipan tiiveys on keskeisessä osassa, kun halutaan vähentää energiakulutuksen tarvetta. Uusittu lämmöneristys, ikkunat ja ovet parantavat rakennuksen energialuokkaa ja laskevat siten asumiskustannuksia. Eri aikakausien "tyyppitaloille" on olemassa omat korjausratkaisunsa.

Voiko kerrostalon remontista olla hyötyä omakotiasujalle? Voi, koska alapohjan ongelmat syntyvät usein samoista syistä rakennustyypistä riippumatta. Tunkkainen haju, kylmä lattia, turpoavat saumat tai lattianrajan tummumat voivat kertoa kosteudesta, joka ei poistu pintapuolisilla korjauksilla, jos varsinainen syy jää rakenteisiin.

Periaatteessa mitä tahansa eristemateriaalia käyttäen voidaan saavuttaa rakennukselle asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Mutta eri eristemateriaalien väliltä löytyy eroja, kun tarkastellaan ääneneristys- sekä palo-ominaisuuksia ja tuotteen ekologisuutta.Eristevalinnalla on vaikutusta niin asumisen mukavuuteen kuin myös itse rakennuksen terveyteen, eikä tehtävän valinnan merkitys muutu, on sitten kyseessä uudis- tai remonttikohde. Esimerkiksi rakennuksen lisäeristämisen kohdalla kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota valittavaan eristeeseen.

Yhä useampi meistä viihtyy mökillään enemmän ja enemmän niin vapaa-ajan kuin myös työn merkeissä. Kesäaikana eristämättömällä mökillä olo on huoletonta, mutta miten käy silloin kun pakkanen alkaa paukkua nurkissa ja kylmyys hiipiä myös sisälle? Mökin muuttaminen talviasuttavaksi hyvällä eristyksellä onnistuu pienin kustannuksin.

Kaksi- tai useampikerroksisessa taloissa yläkerrasta ei pitäisi kantautua ääniä alakertaan. Kävelyn, puheen, television ja musiikin äänien kuuluu jäädä kerrokseen, jossa niitä soitetaan. Samoin askelten ääniä ei pitäisi kuulla alemmassa kerroksessa.

Nettonollaenergiatalo, on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua, joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.

Ryömintätilallisen, tuulettuvan alapohjan tai rossipohjan, mitä nimistä nyt käytetäänkään, lisäeristäminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan. Tärkeimpänä syynä voi olla vetoisuuden tunne, joka saattaa johtua huonosta ilmatiiviydestä kyseisessä alapohjarakenteessa. Ilmatiiviyden parantaminen onkin erittäin tärkeää rossipohjaa lisäeristettäessä, jotta alapohjarakenne saadaan toimimaan lämpö- ja kosteusteknisesti paremmin ja lisäeristämisestä on energiatehokkuudenkin kannalta hyötyä.

Lämmin lattia on merkittävä osa asumismukavuutta, sillä lattian pinnan lämpötila vaikuttaa siihen, miltä sen päällä käveleminen tuntuu. Alapohjan sekä alapohjan ja seinän liitoksen oikea eristäminen on ratkaisevan tärkeää sekä asumismukavuuden että sisäilman laadun kannalta.Tehokas eristäminen maksaa itsensä takaisin pienentyneinä lämmityskuluina usein jo muutamassa vuodessa. Rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lämmöneriste pysyy kuivana eikä sen läpi kulje hallitsemattomia ilmavirtauksia, jotka voivat heikentää eristyksen tehoa ja aiheuttaa kosteusongelmia.Rakenteiden suunnittelussa tulee noudattaa Ympäristöministeriön asetusta rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) sekä asetusta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017).

Samalla, kun vanhassa talossa tehdään ulkopuolista lisäeristämisestä, saadaan alapohjien ja sokkelin liityntä sekä alapohjan ja väliseinien kohtien eristys yhtenäiseksi. Terveen, kunnostetun talon perusteet ovat samat kuin uudenkin: kuivat, hyvin eristetyt ja tiivistetyt rakenteet sekä oikein mitoitettu hallittu ilmanvaihto.Alapohjan sekä alapohjan ja seinän liitoksen oikea eristys on tärkeää asumismukavuuden ja sisäilman laadun kannalta. Lämmin lattia on asuinviihtyvyyden kannalta tärkeä, koska lattian pinnan lämpötila tuntuu sen päällä käveltäessä. Routaeristys puolestaan suojaa rakenteita maan routimiselta.

Tunkkainen sisäilma, hajuhaitat, kalkkihärmä sokkelissa, kosteus seinän alaosassa tai kellarin nihkeys ovat tilanteita, joissa moni kysyy samaa: miksi ongelma ei lopu, vaikka ulkopuolista vedenhallintaa on jo parannettu?Yksi tavallinen selitys on kapillaarinen kosteuden nousu. Se tarkoittaa, että vesi imeytyy maaperästä huokoisiin rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin, tiileen ja harkkoihin, ja etenee rakenteissa pysty- ja vaakasuunnassa. Vanhemmissa rakennuksissa riskitaso kasvaa, jos perustukset on tehty kalliolle, perusmaan tai hienojakoisen maa-aineksen varaan ilman toimivaa kapillaarikatkoa.