Viikon kysymys: Autotallista asuintilaksi ja lattian korotus laajennuksen yhteydessä

Miten lattian korotus pitäisi tehdä? Pelkkä koolaus ja sen päälle lattiamateriaali? Pitääkö betonilaatan päälle laittaa jotain esim. mahdollisten hajuhaittojen takia?

Miten käy, jos laittaa muovin tms. materiaalin laatan päälle? Miten koolauksen saa parhaiten tehtyä, uusi tasoittava valu pintaan vai jokin muu tapa? Mitä viemärille pitää tehdä?

Lattian korotusta ei kannata mitoittaa suoraan nykyisen noin kolmen metrin huonekorkeuden ja 2,60-metristen kipsilevyjen perusteella. Kysymyksestäsi ei selviä, kuinka paljon lattiaa on tarkoitus todellisuudessa nostaa ja kuinka paljon huonekorkeutta muutetaan katon puolelta. Se vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen lattiarakenne tilaan voidaan tehdä.

Autotallin muuttaminen asuintilaksi on samalla käyttötarkoituksen muutos, joten ennen rakenteiden tekemistä pitää selvittää rakentamisluvan tarve ja hyväksyttää tarvittavat suunnitelmat rakennusvalvonnassa. Olennaisessa käyttötarkoituksen muutoksessa rakentamislupa tarvitaan. Rakentaja.fi:ssä lupakäytäntöä käsitellään tarkemmin artikkelissa Rakentamislupa vai rakennuslupa? – Tarkista tämä ennen kuin alat rakentaa.

Ensin pitää selvittää nykyisen alapohjan toiminta

Kuvaamasi alapohja on maanvarainen betonilaatta, jonka alla on kapillaarikatko ja lämmöneristys. Se antaa lähtökohdan suunnittelulle, mutta pelkkien kerrospaksuuksien perusteella ei voida vielä sanoa, että laatan päälle voisi tehdä suoraan puukoolatun lattian.

Ennen uuden lattiarakenteen valintaa tarvitaan ainakin tieto siitä,

• kuinka paljon lattiaa todella korotetaan
• mikä betonilaatan korkeus on suhteessa ulkopuoliseen maanpintaan
• onko nykyinen laatta ja sen liittymät todettu kosteusteknisesti toimiviksi
• miten seinän ja uuden lattian liittymä toteutetaan
• tarvitaanko korotustilaan lämmöneristystä
• miten uuden lattian kantavuus, tuenta ja ilmatiiviys toteutetaan.

Maanvaraisessa alapohjassa betonilaatan, eristeiden, kapillaarikatkon, seinäliittymien ja läpivientien pitää toimia yhtenä kokonaisuutena. Lisää taustaa löytyy Rakentajan artikkeleista Maanvarainen laatta: vältä nämä virheet perustusten rakentamisessa ja Lattiarakenteet ja lattialämmitys omakotitalossa – mitä ennen pintatöitä tarkistetaan?.

Koolaus voi olla mahdollinen, mutta rakennetta ei voi määrätä näillä tiedoilla

Jos suunnittelussa päädytään puiseen korotuslattiaan, puuosat erotetaan betonista kosteudenerottavalla kerroksella, esimerkiksi bitumikermikaistalla. Samalla suunnitellaan koolausten mitoitus, tuenta, kiinnitys sekä mahdolliset eriste- ja ilmatiiviyskerrokset.

Myös lattian korotuksen määrä vaikuttaa ratkaisuun. Muutaman senttimetrin tasaus ja selvästi korkeampi korotuslattia ovat rakenteellisesti eri asioita.

Muovia ei pidä asentaa betonilaatan päälle hajujen varalta

Betonilaatan päälle ei kannata levittää muovikalvoa varmuuden vuoksi. Tiiviin kerroksen paikka määräytyy koko lattiarakenteen kosteusteknisen toiminnan perusteella.

Jos tavoitteena on estää maaperästä tai rakenteiden liitoksista tulevia ilmavuotoja, ratkaisu tehdään ensisijaisesti tiivistämällä lattian ja seinien liittymät sekä läpiviennit suunnitellusti. Samalla pitää huomioida radon. Maanvaraisessa alapohjassa juuri liittymät ja läpiviennit ovat tyypillisiä ilmavuotoreittejä. Lisää aiheesta: Perustustyöt omakotitalossa – pohjatyöt, salaojat ja sokkeli.

Vanhan lattiakaivon paikka pitää ratkaista ennen lattian sulkemista

Käytöstä poistuvaa lattiakaivoa ei pidä jättää uuden lattian alle sellaisenaan. Viemäriyhteys poistetaan käytöstä pysyvästi ja hajutiiviisti LVI-suunnitelman mukaisesti.

Toteutustapa riippuu siitä, miten kaivo ja viemäriputki on nykyisessä järjestelmässä kytketty. Siksi ei voida yleispätevästi ohjeistaa vain piikkaamaan kaivoa pois ja tulppaamaan putkea tietystä kohdasta.

Huonekorkeutta ei tarvitse pudottaa 2,60 metriin kipsilevyjen vuoksi

Pientalon asuinhuoneen vähimmäishuonekorkeus on nykyisten vaatimusten mukaan 2,4 metriä. Kipsilevyjen vakiomitta ei kuitenkaan ole peruste lattian lopulliselle korkeudelle. Levyjä löytyy myös 3 m korkeana. Rakentajan artikkelissa Rakennuksen pinta-alojen laskeminen: termit tutuiksi käsitellään myös asuinhuoneen nykyisiä mittavaatimuksia.

Tässä kohteessa järkevä etenemisjärjestys on siis ensin päättää tilan lopullinen lattia- ja kattokorko ja selvittää nykyisen alapohjan kosteustekninen toiminta. Sen jälkeen rakennesuunnittelija voi määrittää, tehdäänkö korotus koolaamalla, muulla korotusrakenteella vai tasataanko nykyistä laattaa jollakin toisella tavalla. Kysymyksen tiedoilla yhtä turvallista rakennekerrosta ei vielä voida antaa.