Vältä turhia päästöjä puita poltettaessa

Oikealla polttotavalla ei vähennetä ainoastaan päästöjä, vaan parannetaan myös tulisijan hyötysuhdetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että samasta puumäärästä saadaan enemmän lämpöä, jolloin lämmityskustannukset pienenevät ja puuta kuluu vähemmän. Samalla myös hormi ja tulisija pysyvät puhtaampina, mikä vähentää huollon tarvetta ja parantaa turvallisuutta.

Puunpolton kokonaispäästöt kasvavat ilmojen viiletessä, koska tulisijoja käytetään enemmän lämmitykseen. HSY:n mittausten mukaan lämmityskaudella puunpolton päästöt heikentävät usein ilmanlaatua näillä alueilla. Puunpoltto tuottaa runsaasti päästöjä erityisesti silloin, kun tulisija on huonossa kunnossa tai lämmittäjä ei käytä tulisijaa oikeaoppisesti.

Monissa pääkaupunkiseudun pientaloissa puuta poltetaan varaavissa takoissa tai saunan kiukaissa. Tulisijan käyttö aiheuttaa aina savua eli päästöjä ilmaan. Puunpoltosta syntyy erityisesti pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä, jotka ovat haitallisia ihmisen terveydelle ja ne vähentävät myös asuinympäristön viihtyisyyttä.

Huonossa puunpoltossa PAH- ja hiukkaspäästöt ovat moninkertaisia hyvään polttoon verrattuna. Omalla tulisijan käyttötavalla voi siis saada päästöt pienemmäksi.

HSY seuraa ilmanlaatua useilla mittausasemilla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Puunpolton vaikutuksesta ilmanlaatuun saadaan tietoa ilmanlaadun mittausasemilta.

Erityisesti tyynellä säällä ja niin sanotun inversiotilanteen aikana savukaasut eivät pääse nousemaan ylöspäin, vaan jäävät leijumaan matalalle hengityskorkeudelle. Tällöin pienhiukkaspitoisuudet voivat nousta nopeasti, ja vaikutus näkyy suoraan hengitysilmassa pientaloalueilla.

Suomessa pienpoltto on merkittävä paikallinen pienhiukkaslähde erityisesti lämmityskaudella, ja sen vaikutukset korostuvat tiiviisti rakennetuilla alueilla.

– Yleisimmät virheet puunpoltossa ovat märkien ja liian suurien klapien poltto sekä tulipesän liiallinen täyttö. Kun näihin asioihin kiinnittää huomiota, puunpolton päästöt vähenevät huomattavasti, opastaa HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.

– On myös hyvä muistaa, että kaikki mikä palaa, ei sovi poltettavaksi tulisijassa. Maitotölkkien, muovipakkausten ja muiden roskien poltto vahingoittaa tulisijaa ja tuottaa erityisen paljon savua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, Väkevä jatkaa.

Omassa tulisijassa kannattaa siis polttaa vain kuivaa puuta eikä muuta. Tölkit, pahvi ja paperi kuuluvat kierrätykseen. Poltettavaksi eivät kelpaa myöskään maalattu, kyllästetty tai muita haitallisia aineita sisältävä puu tai lastulevy.

– Myös tulisijatyyppi ja ikä vaikuttavat päästöihin. Pääsääntöisesti uudemmat tulisijat ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhemmat, Väkevä sanoo.

Pienhiukkaset ovat niin hienojakoisia, että ne kulkeutuvat syvälle keuhkoihin ja voivat aiheuttaa hengitystieoireita sekä pahentaa esimerkiksi astmaa ja sydän- ja verisuonisairauksia. Siksi puunpolton vaikutukset eivät rajoitu vain omaan kotiin, vaan koskettavat koko lähiympäristöä.

Oikea sytytystapa on yksi tärkeimmistä yksittäisistä tekijöistä päästöjen vähentämisessä. Päältä sytyttäminen on suositeltava tapa, koska tällöin liekki palaa puhtaammin ja savukaasut ehtivät palaa uudelleen ennen poistumistaan hormiin. Tämä vähentää merkittävästi sekä pienhiukkas- että häkäpäästöjä verrattuna perinteiseen alhaalta sytyttämiseen.

Puunpoltto on edelleen tehokas ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto, kun se tehdään oikein. Pienillä muutoksilla omissa tavoissa voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä omaan asumismukavuuteen että koko naapuruston ilmanlaatuun. Kun tulisijaa käytetään oikein, se tarjoaa lämpöä, säästöä ja tunnelmaa ilman turhaa kuormitusta ympäristölle.

Lue myös:

Lämmitä tulisijalla turvallisesti – näin pääset alkuun