Työmaavalvonta – mitä valvojan tehtäviin kuuluu rakentamisessa?

Omaan työhön osallistuminen voi pienentää kustannuksia, mutta se ei poista tarvetta suunnitelmille, työnjohdolle, valvonnalle eikä lakisääteisille vastuille. Mitä vaativampi hanke on, sitä tärkeämpää on erottaa oma työpanos, urakoitsijan vastuu ja valvojan tehtävät toisistaan.

Rakentamislain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan säännösten, määräysten ja myönnetyn luvan mukaisesti. Käytännössä tätä vastuuta hoidetaan suunnittelijoiden, vastaavan työnjohtajan, erityisalojen työnjohtajien, valvojan ja muiden asiantuntijoiden avulla.

Työmaavalvonnalla on tarkoitus varmistaa urakoitsijoiden työsuoritusten sopimuksenmukaisuus. Pitää muistaa, että kun sopimus on tehty, sitä ei saa rakennuttajan taholta ilman urakoitsijan suostumusta muuttaa.

Urakoitsija ei saa muuttaa sovittua työsisältöä, materiaaleja tai suunnitelmaratkaisuja yksipuolisesti. Työmenetelmissä voi olla liikkumavaraa, jos lopputulos vastaa sopimusta, suunnitelmia ja määräyksiä eikä muutos vaikuta kustannuksiin, aikatauluun, takuisiin tai rakennuksen toimivuuteen. Olennaiset muutokset sovitaan aina rakennuttajan kanssa kirjallisesti.

Valvojan ja vastaavan työnjohtajan tehtävät on syytä erottaa toisistaan. Vastaava työnjohtaja vastaa rakennustyön johtamisesta luvan ja säännösten edellyttämällä tavalla, kun taas valvoja toimii rakennuttajan edunvalvojana sopimuksen perusteella. Sama henkilö voi joissain pienissä hankkeissa toimia useassa tehtävässä, mutta pätevyys, vastuut ja mahdolliset eturistiriidat on arvioitava etukäteen. Urakoitsijan palveluksessa oleva työnjohtaja ei ole rakennuttajan riippumaton valvoja.

Valvonta-aineistona ovat suunnitelmat, työselitykset, urakkasopimukset ja muut hankkeen aikana syntyneet asiakirjat. Valvonta sisältää teknisen, taloudellisen, ja ajallisen valvonnan työmaalla. Tekninen valvonta kohdistuu kaikkeen urakoitsijan toimintaan työmaalla. Työmaavalvonnan kaikilla osa-alueilla on pyrittävä mahdollisimman kattavaan ja ennakoivaan toimintaan rakennuttajan ja tulevan asukkaan edun varmistamiseksi.

Valvojan on perehdyttävä hyvin urakka-asiakirjoihin jotta hänelle muodostuu selvä käsitys halutusta työn lopputuloksesta (perehtyminen).

Valvojan on suunniteltava valvontatyönsä tehokkaaksi ja taloudelliseksi (suunnitelmallisuus).

Valvojan tulee ilmoittaa havainnoistaan ajoissa urakoitsijalle virheiden minimoimiseksi (ennalta ehkäisy).

Valvoja antaa valtuuksiensa puitteissa urakoitsijoille sopimusasiakirjojen selventämistä koskevia ja työn suoritukseen liittyviä ohjeita (edistävä). Antamansa ohjeet, luvat tai määräykset ja muut rakentamiseen liittyvät merkittävät seikat valvoja antaa kirjallisesti esimerkiksi merkinnällä työmaapäiväkirjaan tai tarkastusasiakirjaan.

Työtä koskevat huomautukset valvoja antaa urakoitsijan työnjohdolle.

Valvoja ei johda työtä urakoitsijan puolesta.

Valvojan tulee viivytyksettä puuttua havaitsemiinsa virheisiin ja raportoida ne urakoitsijalle sekä rakennuttajalle, jotta virheet voidaan korjata ajoissa. Valvojan on pidettävä rakennuttaja tietoisena sekä työmaan edistymisestä että muista merkityksellisistä tapahtumista.

Rakennuttajan palkkaama valvoja ja hänen tekemänsä työ ei vapauta urakoitsijaa mitenkään virheellisen työn vastuusta.

Omakotitalon valvojan toimenkuvaan kuuluu käytännössä toimiminen yhdyshenkilönä rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä. Valvoja huolehtii työn suorituksen kannalta tarpeellisten tietojen ja selvitysten hankkimisesta eri tahoilta sekä käytettävien suunnitelma-asiakirjojen sopimuksenmukaisuuden tarkistamisesta.

Valvoja osallistuu rakentamista koskeviin kokouksiin ja neuvotteluihin sekä valmistelee niissä käsiteltäviä asioita. Lisäksi hän seuraa päätösten toteutumista työmaalla. Työhön kuuluu myös huomion kiinnittäminen palo- ja työturvallisuuteen sekä työmaan yleiseen turvallisuuteen.

Rakennuttajan on nimettävä rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori valtioneuvoston rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen mukaisesti. Valvoja voi tehdä yhteistyötä turvallisuuskoordinaattorin ja päätoteuttajan kanssa, mutta työmaaturvallisuuden vastuut määräytyvät erikseen rakennuttajan, turvallisuuskoordinaattorin, päätoteuttajan ja työnantajien tehtävien mukaan.

Valvoja toimii rakennuttajan tukena päätöksenteossa, mutta ei tee rakennuttajalle kuuluvia sopimus- tai kustannuspäätöksiä.

Ensisijaisen tärkeää on, että valvoja tekee tarvittaessa muutosesityksiä rakennuttajalle, mikäli ne ovat perusteltuja paremman lopputuloksen, toimivuuden tai kustannusten kannalta.

Valvoja voi sopimuksensa mukaisesti seurata, että työmaalla tarvittavat tarkastukset, katselmukset ja dokumentit tulevat huomioiduiksi oikeaan aikaan. Luvanvaraiseen hankkeeseen liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista, kuten kelpoisten suunnittelijoiden ja työnjohtajien käyttämisestä sekä rakennusvalvonnan edellyttämistä katselmuksista, vastaa kuitenkin rakennushankkeeseen ryhtyvä. Rakennusvalvontaviranomainen päättää hankekohtaisesti, mitä katselmuksia ja selvityksiä edellytetään.

Lue myös: Aloituskokous rakennushankkeessa: osallistujat, vastuut ja käytännöt

Ajallisella valvonnalla varmistetaan, että rakentaminen etenee ja valmistuu sovitussa aikataulussa. Valvoja seuraa urakoitsijoiden laatimien aikataulujen toteutumista ja tunnistaa mahdolliset viivästykset.

Rakennuttajan omien hankintojen ja toimenpiteiden yhteensovittaminen toteutusaikatauluun on tärkeää, ja myös niiden etenemisen seuranta kuuluu valvontaan. Kaikkien työvaiheiden oikea-aikainen suorittaminen on keskeinen osa kokonaisuuden hallintaa.

Lue myös: Rakennusaikataulu ohjaa projektia

Teknisellä valvonnalla ja laadunvalvonnalla varmistetaan, että rakentaminen toteutetaan teknisesti oikein ja suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteena on saavuttaa kestävä ja toimiva lopputulos sekä varmistaa, että työ täyttää hyvän rakennustavan vaatimukset.

Valvontaan kuuluu keskeisesti:

• työsuoritusten varmistaminen siten, että lopputulos vastaa urakkasopimusta ja suunnitelmia
• työmenetelmien, työolosuhteiden ja hyvän rakennustavan toteutumisen seuranta
• työnjohdon toiminnan ja käytännön osaamisen seuranta (huom. pätevyyden hyväksyy viranomainen, ei valvoja)
• käytettävien materiaalien laadun ja suunnitelmanmukaisuuden tarkastaminen
• tavarantoimittajien ohjeiden noudattamisen seuranta
• urakoitsijoiden laatimien piirustusten ja suunnitelmien tarkastus sekä jatkotoimenpiteiden seuranta
• työvaiheiden tarkoituksenmukaisen järjestyksen valvonta
• työtuloksen vastaanottokelpoisuuden arviointi rakennuttajan päätöksenteon tueksi

Taloudellisella valvonnalla varmistetaan, että kustannukset pysyvät hallinnassa ja että maksut perustuvat sopimuksiin.

Valvoja tarkastaa maksuerien maksukelpoisuuden ja seuraa maksukertymää suhteessa työn etenemiseen. Lisäksi hän käy läpi lisä- ja muutostyötarjoukset varmistaen, että niiden sisältö, määrät ja hinnat ovat perusteltuja ja sopimuksen mukaisia.

Urakan valmistuttua valvoja osallistuu taloudellisen loppuselvityksen läpikäyntiin yhdessä rakennuttajan kanssa.

Lue myös: Rakennusbudjetin muodostuminen

Dokumentointi on keskeinen osa työmaavalvontaa. Kaikki keskeiset havainnot, päätökset ja tapahtumat tulee kirjata, jotta hankkeen eteneminen on todennettavissa myös jälkikäteen.

Dokumentointiin kuuluu muun muassa:

• virhe- ja puuteluetteloiden laatiminen tarkastusten yhteydessä
• työmaatilanteen kirjaaminen aikatauluihin, päiväkirjoihin tai muihin asiakirjoihin
• tärkeiden työvaiheiden dokumentointi esimerkiksi valokuvin tai mittauksin
• luovutusasiakirjojen vastaanottaminen, tarkastus ja edelleen luovuttaminen
• valvonnan kannalta olennaisten tietojen kirjaaminen

Dokumentointi tukee myös lakisääteistä tarkastusasiakirjaa, jonka ylläpito on pakollista luvanvaraisissa rakennushankkeissa. Kaikki merkittävät päätökset, muutokset ja havainnot tulee kirjata välittömästi, mikä tukee sekä hankkeen jäljitettävyyttä että lakisääteisen tarkastusasiakirjan ylläpitoa.

Lue myös: Dokumentointi

Valvoja osallistuu työmaakokouksiin, katselmuksiin ja tarkastuksiin sekä voi toimia niiden sihteerinä. Lisäksi hän osallistuu vastaanotto-, vuositakuu- ja jälkitarkastuksiin.

Maarakennustöiden valvonta

Maarakennustöissä valvojan tehtäviin kuuluu osallistuminen tarvittaviin katselmuksiin sekä sen varmistaminen, että töille on nimetty asianmukaiset vastuuhenkilöt ja että pätevyysvaatimukset täyttyvät.

Maarakennustöissä valvoja voi rakennuttajan puolesta tarkastaa, että erityistä pätevyyttä edellyttävien töiden, kuten räjäytystöiden, vastuuhenkilöt ja tekijät on nimetty ja heidän pätevyytensä on todennettavissa. Varsinainen vastuu työn turvallisesta toteutuksesta ja pätevien henkilöiden käyttämisestä määräytyy työnantajan, päätoteuttajan ja urakoitsijan velvoitteiden perusteella.

Valvoja seuraa suojaustoimenpiteitä, kuten säilytettävän kasvillisuuden ja rakenteiden suojaamista, sekä varmistaa tuotavien maa-ainesten laadun. Lisäksi hän vertailee suunnitelmissa esitettyjä pohjaolosuhteita todellisiin olosuhteisiin.

Erikoistöissä, kuten paalutuksessa tai tiivistyksessä, valvoja tarkastaa pöytäkirjat ja seuraa työn toteutusta.

LVIS-töiden valvonta

LVIS-töiden osalta valvoja seuraa asennustapojen oikeellisuutta, toimintakokeita, koekäyttöä sekä säätö- ja mittaustöitä. Lisäksi valvoja varmistaa, että rakennuksen käyttäjille annettava käytönopastus toteutuu ja on ymmärrettävää.

Merkittävä osa kokonaisuutta on mittaus- ja luovutusasiakirjojen tarkastaminen sekä varmistaminen, että rakennuksen dokumentaatio on ajan tasalla.

Kaikissa rakennuskohteissa eivät kaikki edellä esitetyt vaihtoehdot ole välttämättömiä. Kun työ etenee hyvässä hengessä, silloin ei tarvitse tehdä muuta kuin kirjata ylös tapahtumat. Koko ajan rakennuttaja tekee hyväksymispäätöksiä urakoitsijoiden töiden suhteen, ja valvoja toimii päätöksenteon asiantuntijatukena. Päätöksiä tehdessään pitää tietää, mistä päättää ja mitkä ovat päätösten vaikutukset. Yhdessä urakassa säästäminen voi tuoda monin verroin lisäkustannuksia toiseen urakkaan.