Kostea kellari? Näin kellarin kosteus saadaan kuriin
Isodrän-levy koostuu yhteen liimatuista EPS-rakeista. Huokoinen rakenne auttaa yhdistämään lämmöneristyksen ja kosteudenhallinnan maanvastaisessa rakenteessa.
Kellarin tunkkainen haju, hilseilevä maali, märältä tuntuva seinäpinta tai tavaroihin tarttuva kosteus ovat merkkejä kellarin mahdollisesta ongelmasta. Kosteus ei yleensä häviä kellarista itsestään, jos sen syy on rakenteissa, maanvastaisessa seinässä, salaojituksessa tai pintavesien ohjauksessa.
Vanhoissa taloissa kellarin ongelmat liittyvät usein siihen, että rakenne on aikanaan tehty eri periaatteilla kuin nykyisin. Perusmuurin ulkopuolinen lämmöneristys, kapillaarisen kosteuden katkaisu ja salaojitus eivät aina ole samalla tasolla kuin nykyisissä ratkaisuissa. Siksi kellarin korjaamisessa on ensin selvitettävä, mistä kosteus tulee ja miten rakenne saadaan kuivumaan turvallisesti.
Mistä kellarin kosteus yleensä johtuu?
Kellarin seinä on vaativa rakenne, koska se on kosketuksissa maaperään. Kosteus voi siirtyä rakenteeseen esimerkiksi sade- ja sulamisvesistä, maaperän kosteudesta, kapillaarisesti nousevasta vedestä, puutteellisesta salaojituksesta tai väärin tehdyistä sisäpuolisista pinnoitteista.
Jos kellarin sisäpuolelle lisätään tiivis pinnoite tai eriste ilman, että kosteuden kulkureittiä ymmärretään, ongelma voi siirtyä piiloon rakenteeseen. Silloin sisäpinta voi näyttää hetken paremmalta, vaikka seinärakenne pysyy kosteana.
Kosteusvaurioilla on todettu olevan yhteys hengitystieoireisiin ja astmaan, vaikka yksittäisten oireiden syy-seuraussuhdetta ei aina voida osoittaa. THL:n mukaan kosteusvauriot edistävät muun muassa mikrobikasvua ja materiaalipäästöjä, minkä vuoksi kosteusvaurion syy on selvitettävä eikä ongelmaa pidä peittää pintakorjauksella.
Kellarin korjaus alkaa syyn selvittämisestä
Toimiva korjaus perustuu tutkimiseen. Ennen kaivuutöitä tai materiaalivalintoja kannattaa selvittää ainakin salaojien kunto, pintavesien ohjaus, maanpinnan kallistukset, perusmuurin rakenne, mahdollinen kapillaarinen kosteus sekä kellarin käyttötarkoitus.
Ympäristöministeriön kosteusteknisen toimivuuden ohjeessa korostetaan, että korjaus- ja muutostöissä rakenteen kosteustekninen toiminta on ymmärrettävä kokonaisuutena. Korjaustapa valitaan kohteen rakenteiden, käyttötarkoituksen ja vaurion laajuuden perusteella.
Millaisia korjausvaihtoehtoja kellariin on?
Kellarin kosteutta voidaan hallita usealla tavalla. Ratkaisu riippuu siitä, mistä kosteus tulee ja mitä tilalta halutaan.
Ulkopuolinen korjaus on usein perusteltu, jos perusmuuri on maanvastainen ja ongelma liittyy salaojitukseen, ulkopuoliseen kosteuseristykseen tai puutteelliseen lämmöneristykseen. Tällöin rakenne avataan ulkopuolelta, salaojat tarkistetaan tai uusitaan ja seinän ulkopintaan tehdään rakenne, joka auttaa hallitsemaan kosteutta ja lämpöä.
Sisäpuoliset ratkaisut voivat sopia rajattuihin tilanteisiin, mutta niitä ei pidä valita pelkän pintakosteuden perusteella. Tiivis sisäpuolinen rakenne voi pahentaa tilannetta, jos kosteus jää perusmuuriin.
Salaojitus on tärkeä osa perustusten kosteudenhallintaa, mutta se ei yksin ratkaise kaikkia kellarin kosteusongelmia. Lisäksi tarvitaan pintavesien ohjaus, kapillaarikatko ja rakenteeseen sopiva lämmön- ja kosteudeneristys.
Voiko kellarin kosteus korjata ulkopuolelta?
Isodrän-levyä käytetään maanvastaisten rakenteiden ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa ja lämmöneristyksessä. Levy koostuu yhteen liimatuista EPS-rakeista, joiden väliin jää huokoinen rakenne. Sen tarkoituksena on yhdistää lämmöneristys, pystysuuntainen vedenjohtavuus ja rakenteen kuivumista tukeva toiminta.
Isodränin ohjeiden mukaan kellarin ulkoseinän kosteussuoja muodostuu salaojituksesta, kapillaarisuuden katkaisusta ja lämmöneristyksestä. Määrälaskuriin tarvitaan muun muassa seinien mitat, seinämateriaali, maaperä, kosteuskuorma ja valittava levypaksuus.
Mitä toteutuksessa pitää huomioida?
Kellarin korjaus on yleensä ammattilaisen työtä. Kaivanto, perusmuurin kunto, salaojien sijainti, routa, maanpaine ja veden ohjautuminen vaikuttavat ratkaisuun. Tyypillisiä virheitä ovat liian matalat tai väärin viettävät salaojat, puutteellinen pintavesien ohjaus, väärä täyttömaa, sisäpuolinen tiivistäminen ilman syyn selvittämistä sekä se, että rakenteen kuivumista ei seurata korjauksen jälkeen.
Isodrän-järjestelmässä levyn paksuus ja puristuslujuus valitaan kohteen mukaan. Asennusohjeissa käsitellään muun muassa levytyksen liittymät, kaivannon täyttö, suodatinkangas, salaojarakenne ja yläreunan suojaus. Näitä kohtia ei kannata oikaista, koska ulkopuolinen korjaus jää maan alle eikä virhettä ole helppo korjata jälkikäteen.
Tämä kaikki yhdellä tuotteella
- vedeneristysjärjestelmä
- lämmöneristys, salaojittava lämmöneriste
- pystysalaojarakenne
- siirtää kastepisteen ulos rakenteesta
- kapillaarikatko
- radonrakenne
- kuivattaa rakenteen
Mitä kellarin korjaus maksaa ja kauanko se kestää?
Kustannus riippuu kohteen koosta, kaivannon syvyydestä, maaperästä, salaojien kunnosta, sokkelin rakenteesta ja siitä, tehdäänkö samalla muita korjauksia. Pientalossa ulkopuolinen kellarin tai perustusten korjaus voi olla useiden tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen hanke. Tarkka arvio edellyttää kohdekohtaista suunnittelua ja urakoitsijan käyntiä paikan päällä.
Työn osuudesta voi tietyissä tilanteissa saada kotitalousvähennystä, jos työ tehdään omassa tai vapaa-ajan asunnossa ja Verohallinnon ehdot täyttyvät. Vuonna 2026 asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä saa vähentää 35 prosenttia työn osuudesta, enintään 1 600 euroa henkilöltä. Omavastuu on 150 euroa. Tarvikkeet ja materiaalit eivät kuulu vähennyksen piiriin.
Isodrän-tuotetiedot ja lisäapu
Muottikolmion kautta saatavilla oleva Isodrän-järjestelmä on tarkoitettu muun muassa kellarin perusmuureihin, maanvastaisiin rakenteisiin, maanvaraisiin laattoihin, ryömintätiloihin ja radonratkaisuihin kohteen mukaan. Tuotteesta on saatavilla suunnittelu- ja asennusohjeita sekä määrälaskuri, jonka avulla voi arvioida tarvittavia tuotemääriä ennen tarjouspyyntöä.
Lisätietoja, asennusohjeet ja määrälaskuri löytyvät Isodränin verkkosivuilta.
Lähteet: THL: Rakennusten kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista on vahvinta näyttöä hengitystieoireiden sekä astman pahenemisen ja uuden astman synnyn osalta. Ympäristöministeriö: Rakennusten kosteustekninen toimivuus, ympäristöministeriön ohje. Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017. Isodrän: Kellarin työohje ja suunnittelu- ja asennusohjeet.
Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat