Puujulkisivun maalaus vaihe vaiheelta – näin onnistuvat pohjatyöt, maalin valinta ja hinta-arvio

Puujulkisivun maalaus kannattaa tehdä ennen kuin maalipinta alkaa hilseillä laajasti. Hyvät pohjatyöt, oikea maalityyppi ja sopiva sää ratkaisevat lopputuloksen kestävyyden.
Puujulkisivun maalaus näyttää helpolta. Pensseli käteen ja maalia seinään. Silti harva kotiremontti menee niin usein pieleen kuin ulkomaalaus. Virheet näkyvät seinässä vuosikausia, ja yleensä syy löytyy ajoituksesta, pohjatöistä tai väärin valitusta maalityypistä.
Onnistunut puujulkisivun maalaus alkaa ennen maalipurkin avaamista. Vanha maalipinta pitää tunnistaa, puun kunto tarkistaa ja työ ajoittaa säähän, jossa maali ehtii kuivua oikein. Hyvä maalipinta suojaa puuta auringolta, sateelta, lialta ja kosteudelta. Huonosti tehty maalaus voi taas hilseillä, kupruilla tai päästää kosteuden puuhun.
Milloin puujulkisivu kannattaa maalata?
Puujulkisivu kannattaa maalata ennen kuin maalipinta on päässyt laajasti hilseilemään tai puu vaurioitumaan. Uudessa rakennuksessa tärkeintä on suojata puu nopeasti. Vanhan talon huoltomaalauksessa ratkaisevaa on tunnistaa, milloin maalipinta ei enää suojaa puuta riittävästi.
Uuden puujulkisivun maalaus
Uusi ulkoverhous kannattaa suojata mahdollisimman pian asennuksen jälkeen. Käsittelemätön puu altistuu heti auringon UV-säteilylle, sateelle, lialle ja ilmassa oleville epäpuhtauksille. Mitä pidempään puu on säärasituksessa ilman pintakäsittelyä, sitä enemmän maalausta edeltäviä pohjatöitä yleensä tarvitaan.
Puun pitää olla kuiva, puhdas ja ehjä ennen käsittelyä. Jos pintaan on ehtinyt tulla homepilkkuja, levää, harmaantumaa tai likaa, pinta puhdistetaan ennen maalausta. Katkaisupinnat, lautojen päät ja pystylaudoituksen alapäät käsitellään huolellisesti, koska päätypuu imee kosteutta muuta pintaa herkemmin.
Pohjuste ja pohjamaali eivät tarkoita samaa asiaa. Pohjuste imeytyy puuhun ja parantaa alustan kestävyyttä sekä seuraavien käsittelyjen tartuntaa. Pohjamaali muodostaa pintamaalille sopivan alustan ja parantaa maalauksen kestävyyttä. Pohjuste ei yleensä korvaa pohjamaalia, eikä teollinen pohjamaali aina tarkoita, että kaikki käsittelyvaiheet olisi tehty valmiiksi.
VINKKI! Pystylaudoituksen alapäät kannattaa sahata viistoiksi. Viisto tippanokka auttaa vettä putoamaan pois laudan päästä, jolloin kosteus ei jää imeytymään päätypuuhun.
Vanhan puujulkisivun huoltomaalaus
Vanhan puujulkisivun huoltomaalaus kannattaa tehdä ennen kuin maali hilseilee laajasti. Oikea hetki on usein silloin, kun pinta on jo selvästi kulunut, mutta puu on vielä ehjä eikä vaurioita ole päässyt syntymään. Jos maali on irronnut laajoilta alueilta tai puu tuntuu pehmeältä, kyse ei ole enää pelkästä huoltomaalauksesta.
Talo kaipaa huoltomaalausta, jos maalipinta on voimakkaasti haalistunut, liituuntuu käteen, halkeilee, hilseilee, irtoaa puusta, pinnassa näkyy homepilkkuja tai paljas puu alkaa harmaantua. Myös ilmansuunnat vaikuttavat. Aurinkoiset ja sateelle alttiit seinät kuluvat usein nopeammin kuin suojaisat sivut.
Kaikkia seiniä ei aina tarvitse maalata samalla kertaa. Jos esimerkiksi etelä- ja länsisivut ovat selvästi kuluneet, mutta pohjoissivu on vielä hyvässä kunnossa, huoltomaalaus voidaan rajata kunnostusta vaativiin pintoihin. Sävyerot kannattaa kuitenkin hyväksyä etukäteen, sillä uusi maalipinta voi erottua vanhasta, vaikka käytössä olisi sama väri.

Millainen sää sopii puujulkisivun maalaukseen?
Paras ulkomaalaussää on lämmin, kuiva ja pilvipoutainen päivä. Maalattavan pinnan pitää olla kuiva, ilman suhteellisen kosteuden mielellään alle 80 prosenttia ja yön riittävän lämmin, jotta maali kuivuu oikein. Käytännössä hyvä maalauslämpötila on usein noin +10…+20 °C, mutta tarkat rajat tarkistetaan aina käytettävän maalin ohjeesta.
Maalaamista kannattaa välttää suorassa auringonpaisteessa, sateen uhatessa, kovalla tuulella sekä varhain aamulla, kun pinnassa voi olla yökastetta. Työ kannattaa lopettaa ajoissa ennen iltakasteen laskeutumista. Liian kuumalla säällä maali voi kuivua pinnasta liian nopeasti. Kylmässä ja kosteassa säässä kuivuminen hidastuu, ja maalipintaan voi tulla virheitä.
Puun ja maalattavan pinnan kuivuus on yhtä tärkeää kuin ilman lämpötila. Jos pinta on märkä pesun, sateen tai aamukasteen jäljiltä, maalausta pitää siirtää. Liian kostealle puulle levitetty maali voi tarttua huonosti ja hilseillä ennenaikaisesti.
Tarkista vanha maalipinta ennen maalin valintaa
Vanha maalipinta pitää tunnistaa ennen uuden maalin valintaa. Jos maalityyppi valitaan väärin, uusi maalipinta voi tarttua huonosti, hilseillä ennenaikaisesti tai vaatia turhan raskaat pohjatyöt. Jos edellisen maalauskerran tiedot löytyvät talon huoltokirjasta, ne kannattaa tarkistaa ennen maalin ostamista.
Jos tietoa ei löydy, vanhaa pintaa voi arvioida sen kulumistavan perusteella.
Öljymaali ja alkydiöljymaali
Alkydimaali tai öljymaali muodostaa vanhetessaan usein käärmeennahkaa muistuttavan, halkeilevan pinnan. Jos irrotat pienen maalipalan, se murenee yleensä puristettaessa. Maali voi olla tiukasti kiinni puupinnassa, vaikka pinta olisi selvästi vanhentunut.
Vanhan pellavaöljymaalin pinta voi liituuntua. Se tarkoittaa, että hangattaessa pinnasta irtoaa jauhomaista maalia. Öljymaali ja alkydiöljymaali eivät ole sama asia. Alkydiöljymaalissa on alkydisideainetta, kun taas perinteisessä pellavaöljymaalissa sideaineena on vernissa eli keitetty pellavaöljy.
Eroa voi arvioida pienellä koepalalla happamalla liuoksella, jonka pH on alle 7. Hapan liuos kellastuttaa ja pehmentää perinteistä öljymaalia. Testi tehdään huomaamattomaan kohtaan tai irrotettuun maalipalaan, ei näkyvälle julkisivupinnalle. Jos tulos on epäselvä, maalityyppi kannattaa varmistaa asiantuntevassa maalikaupassa tai perinnerakentamiseen perehtyneeltä asiantuntijalta.


Akrylaattimaali
Akrylaattimaali on vesiohenteinen maali, jota saatetaan vanhoissa yhteyksissä kutsua myös lateksimaaliksi. Se irtoaa usein pohjastaan joustavina liuskoina ja seuraa puunsyiden suuntaa. Irtoava maalikalvo voi taipua, eikä se murene samalla tavalla kuin hauras öljymaalipinta.
Pienen irrotetun maalipalan polttokoe voi antaa lisävihjeen. Akrylaattimaalista tulee muovimainen haju ja se palaa huonosti. Polttokoetta ei tehdä seinäpinnassa eikä rakennuksen läheisyydessä, vaan ainoastaan pienellä irrotetulla maalipalalla paloturvallisesti. Tavalliselle maalaajalle joustavuus, liuskamainen irtoaminen ja puunsyiden suuntainen halkeilu ovat yleensä tärkeimmät tunnistusmerkit.
Vesiohenteisen akrylaattimaalin tunnistamista voi kokeilla myös hankaamalla pientä, huomaamatonta kohtaa talousspriillä tai etanolilla. Akrylaattimaalipinta voi pehmetä hankaamisen vaikutuksesta. Testi ei yksin riitä varmaksi tunnistukseksi, mutta se voi tukea muita havaintoja.
Akrylaattimaalit kuivuvat yleensä nopeasti ja kestävät säärasitusta hyvin, kun alusta on puhdas, kuiva ja oikein esikäsitelty.

Keittomaali eli punamaali
Keitto- eli punamaali ei irtoa puusta liuskoina tai paloina, vaan kuluu jauhomaisesti. Jos pyyhkäiset pintaa sormella, väriä voi jäädä käteen. Keittomaali sopii parhaiten sahapintaiselle, käsittelemättömälle tai aiemmin keittomaalilla käsitellylle puulle.
Keittomaalit ovat vesihöyryä hyvin läpäiseviä, mistä puhutaan arkikielessä usein hengittävyytenä. Siksi ne sopivat erityisesti vanhoihin rakennuksiin, jotka on aiemmin käsitelty keittomaalilla. Keittomaalin yksinkertainen koostumus ja pitkä käyttöhistoria tekevät siitä monelle perinnerakentajalle kiinnostavan vaihtoehdon, mutta tärkein valintaperuste on yhteensopivuus vanhan pintakäsittelyn ja puualustan kanssa.
Keittomaalin valmistuksessa käytetään perinteisesti vettä, jauhoja, rautavihtrilliä, maapigmenttejä ja usein myös pellavaöljyä. Reseptit vaihtelevat, joten vanhan pinnan ja uuden maalin yhteensopivuus pitää aina tarkistaa valitun tuotteen mukaan.
Keittomaali ei vaadi alleen pohjamaalia, mutta alustan pitää olla puhdas ja riittävän karkea. Sileäksi höylätty pinta ei ole sille paras alusta ilman karhennusta.
Keittomaali ei sovi vanhan öljy- tai akrylaattimaalikalvon päälle ilman, että vanha kalvo poistetaan. Keittomaalilla maalattu pinta huoltomaalataan yleensä keittomaalilla. Valmis maalipinta syntyy yleensä yhdellä maalauskerralla, mutta maalia ei saa levittää liian paksusti. Keittomaalipinta ei yleensä hilseile samalla tavalla kuin kalvoa muodostavat maalit, vaan se kuluu vuosien myötä jauhomaisesti.

Kuullotteet
Kuullotteessa puunsyy näkyy käsittelyn läpi. Kuullotteita on kalvoa muodostavia ja kalvoa muodostamattomia. Kalvoa muodostamaton kuullote kuluu vähitellen, kun taas kalvoa muodostava kuullote voi vanhetessaan hilseillä tai irrota lakkamaisena pintana.
Kuultavaksi käsittelyaineeksi luetaan myös Roslagin mahonki, joka valmistetaan tervasta ja keitetystä pellavaöljystä. Se ei muodosta varsinaista suojaavaa maalikalvoa, mutta sitä käytetään puupintojen perinteisenä pintakäsittelynä. Julkisivussa tärkeää on arvioida, mitä puupinnassa on ennestään ja millainen huoltokäsittely siihen sopii.
Kuultokäsitelty puujulkisivu huoltokäsitellään yleensä yhteensopivalla kuullotteella tai samalla käsittelytyypillä. Jos pinta on kulunut epätasaisesti tai vanha käsittely on epäselvä, alusta kannattaa arvioida ennen uuden tuotteen valintaa.

Miten valita oikea maali puujulkisivulle?
Oikea maalityyppi valitaan ensisijaisesti vanhan maalipinnan, rakennuksen iän, puualustan kunnon ja halutun lopputuloksen mukaan. Huoltomaalauksessa turvallisin lähtökohta on käyttää samaa maalityyppiä kuin aiemminkin, jos vanha käsittely on tiedossa ja pinta on toiminut hyvin.
Öljymaali valitaan yleensä öljymaalilla maalatun pinnan huoltomaalaukseen. Akrylaattimaali voi soveltua myös monille vanhoille öljymaalipinnoille, jos pinta on puhdas, kuiva, kiinteä ja oikein esikäsitelty. Keittomaalipintaa huoltomaalataan yleensä keittomaalilla. Kuultokäsitelty pinta huoltokäsitellään yleensä yhteensopivalla kuullotteella.
Vanhan maalipinnan päälle ei pidä maalata sokkona. Maalin yhteensopivuus riippuu vanhasta maalista, pinnan kunnosta ja uuden maalin ominaisuuksista. Lopullinen soveltuvuus tarkistetaan käytettävän maalin ohjeesta.
| Vanha pinta | Miten tunnistat | Huoltomaalaus yleensä |
| Öljymaali | Halkeilee verkkokuviona, pinta voi liituuntua tai haurastua | Öljymaali tai tuotteesta riippuen soveltuva akrylaattimaali |
| Akrylaattimaali | Irtoaa usein joustavina liuskoina | Akrylaattimaali |
| Keittomaali | Pölyää ja jättää väriä sormiin | Keittomaali |
| Kuullote | Puunsyy näkyy läpi, kalvollinen pinta voi hilseillä | Yhteensopiva kuullote tai sama käsittelytyyppi |
Puujulkisivun pohjatyöt vaihe vaiheelta
Puujulkisivun maalaus ei ala maalipurkin avaamisesta. Maali pysyy kunnolla ainoastaan puhtaalla, kuivalla ja kiinteällä alustalla. Pohjatöissä ratkaistaan, kestääkö maalipinta vuosia vai alkaako se hilseillä jo ennen aikojaan.
1. Tarkista puun kunto
Laho, pehmeä tai harmaaksi haurastunut puu ei muutu maalaamalla hyväksi. Vaurioituneet laudat vaihdetaan ennen maalausta. Tarkista erityisesti lautojen alapäät, nurkkalaudat, ikkunoiden alapuoliset alueet, räystäiden läheisyys ja kohdat, joihin sadevesi osuu toistuvasti.
Puun kuntoa voi arvioida varovasti esimerkiksi painamalla pintaa puukon kärjellä huomaamattomasta kohdasta. Jos puu antaa helposti periksi, murenee tai tuntuu pehmeältä, kyse voi olla vauriosta, joka pitää korjata ennen maalausta.
2. Poista irtoava maali
Kaikki heikosti kiinni oleva maali poistetaan kaapimella tai teräsharjalla. Uusi maali ei sido vanhaa, irtoavaa maalikerrosta takaisin alustaan. Pintaa ei kuitenkaan pidä rikkoa tikkuiseksi tai uraiseksi.
Painepesuria ei kannata käyttää maalinpoistoon. Kovalla paineella tuleva vesi voi tunkeutua puuhun ja rakenteisiin sekä rikkoa puun pintaa. Myös hiekkapuhallus on puujulkisivulle liian raju menetelmä, koska se voi vaurioittaa puun pintaa pysyvästi.
3. Pese maalattava pinta
Pinta pestään maalatulle ulkopinnalle sopivalla pesuaineella. Pesuaine huuhdellaan huolellisesti pois, ja pinnan annetaan kuivua riittävästi. Liian kostealle pinnalle levitetty maali tarttuu huonosti ja voi hilseillä ennenaikaisesti.
Aivan suurimpaan siitepölyaikaan maalausta kannattaa välttää, jos pinta likaantuu nopeasti pesun jälkeen. Pinnan pitää olla puhdas myös silloin, kun varsinainen pintamaalaus alkaa.
4. Käsittele puupuhtaat kohdat
Paljaaksi puhdistetut kohdat pohjustetaan ja pohjamaalataan käytettävän maaliyhdistelmän ohjeen mukaan. Pohjusteen ja pohjamaalin tarkoitus on varmistaa, että pintamaali tarttuu ja että paljas puu saa riittävän suojan.
Jos maalia on poistettu laajoilta alueilta puulle asti, käsittelyä ei kannata tehdä paikkamaisesti kiirehtien. Paljaaksi jäänyt puu käyttäytyy eri tavalla kuin vanha maalipinta, ja siksi pohjakäsittely pitää tehdä huolellisesti.
5. Korjaa naulat, kolot ja vauriot
Koholla olevat naulankannat lyödään sisään. Ruostuvat metallikohdat käsitellään tarvittaessa. Lahot tai muuten vaurioituneet puuosat vaihdetaan. Jos samassa kohdassa on toistuvaa kosteusrasitusta, syy pitää selvittää ennen maalausta.
Pelkän maalikerroksen lisääminen ei poista ongelmaa, jos vesi valuu jatkuvasti samaan kohtaan tai rakenne ei pääse kuivumaan.
6. Maalaa ohjeen mukaan
Pintamaalia levitetään yleensä yksi tai kaksi kerrosta alustan kunnon, värinvaihdon ja käytettävän maalin mukaan. Maalia ei pidä levittää liian paksuna kerroksena. Maalauskertojen välissä pinnan annetaan kuivua riittävästi.

Mitä tarvikkeita julkisivumaalaukseen tarvitaan?
Puujulkisivun maalaus sujuu paremmin, kun tarvikkeet ovat valmiina ennen työn aloittamista. Työ keskeytyy helposti, jos kesken maalauspäivän puuttuu sopiva pensseli, suojamuovi, telineosa tai pesuväline.
Tarvitset yleensä ainakin ulkomaalin, mahdollisen pohjusteen ja pohjamaalin, pesuaineen, kaapimen, teräsharjan, harjoja, pensseleitä, maaliastioita, sekoitussauvan, maalarinteippiä, suojapressuja ja henkilökohtaiset suojavarusteet. Korkeissa kohteissa tarvitaan telineet tai henkilönostin.
Leveä pensseli, esimerkiksi 100–120 mm, sopii suurille pinnoille. Kapeampi, noin 50–70 mm pensseli, toimii paremmin yksityiskohdissa, nurkissa ja listoituksissa. Jos käytät telaa, valitse tela maalattavan pinnan ja käytettävän maalin mukaan. Karkea sahapinta tarvitsee erilaisen työvälineen kuin sileä höylätty pinta.
Maalimäärä arvioidaan maalattavan seinäpinta-alan, maalin riittoisuuden, kerrosmäärän ja pinnan karheuden mukaan. Laske seinien pinta-ala, vähennä suuret ikkunat ja ovet, tarkista riittoisuus maalipurkista ja huomioi, että sahapintainen tai kulunut puu voi imeä maalia enemmän kuin sileä ja hyväkuntoinen pinta.
LUKUVINKKI! Opas oikean siveltimen valintaan >>

Suojavarusteet, työturvallisuus ja jätteiden hävitys
Puujulkisivun maalaus vaatii turvallisen työskentelyalustan. Tikkaat sopivat lähinnä lyhytaikaiseen työskentelyyn ja pieniin kohtiin. Koko julkisivun maalauksessa turvallisempi vaihtoehto on yleensä teline tai henkilönostin.
Suojaa iho, silmät ja hengitystiet etenkin pesun, kaapimisen ja pölyävän työn aikana. Vanhaa maalipintaa poistettaessa pöly voi sisältää vanhoja pinnoitteita ja likaa, joita ei kannata hengittää.
Selvitä etukäteen, minne maalausprojektista syntyvät jätteet, tyhjät pakkaukset, pesuainejäämät ja maalijätteet viedään. Maalijätteitä ei saa kaataa viemäriin tai maahan. Nestemäiset maalijäämät ja liuotinpitoinen jäte kuuluvat vaarallisen jätteen keräykseen. Tyhjät ja kuivat pakkaukset lajitellaan paikallisten jätehuolto-ohjeiden mukaan.
Näin puujulkisivu maalataan vaihe vaiheelta
Aloita maalaus ylhäältä ja etene järjestelmällisesti seinä kerrallaan. Maalaa yhtenäisiä alueita niin, että työsaumat eivät jää näkyviin keskelle seinäpintaa. Käsittele erityisen huolellisesti lautojen päät, nurkat, listoitukset ja muut kohdat, joihin sadevesi osuu helposti.
Älä levitä maalia liian paksuna kerroksena. Paksu maalikerros kuivuu hitaasti, voi rypistyä ja hilseillä myöhemmin. Noudata maalauskertojen välisiä kuivumisaikoja ja tarkista, tarvitaanko yksi vai kaksi pintamaalikerrosta.
Jos maalaat irtolautoja ennen asentamista, käsittele myös pontit, lautojen päät ja katkaisupinnat. Kun puu myöhemmin elää ja kuivuu, käsittelemättömät kohdat voivat tulla näkyviin vaaleina raitoina.
Vältä maalaamista suorassa auringonpaisteessa, kostealla pinnalla, sateen uhatessa tai kovalla tuulella. Hyvä työjärjestys ja sopiva sää ovat yhtä tärkeitä kuin oikea maali.
Tarvitaanko julkisivun värin vaihtamiseen lupa?
Samanvärinen huoltomaalaus ei yleensä ole lupakysymys. Jos julkisivun väriä, materiaalia tai yleisilmettä muutetaan, tarkista asemakaava, rakennusjärjestys ja tarvittaessa kunnan rakennusvalvonta ennen työn aloittamista.
Värin tai julkisivumateriaalin muuttaminen voi olla kaavamääräysten, rakennusjärjestyksen tai kunnan ohjeiden piirissä. Suojelluissa rakennuksissa rajoitukset voivat olla tiukempia, ja myös maalityyppi tai värisävy voi olla osa rakennuksen säilytettävää ulkoasua.
Käytännöt voivat vaihdella kunnan, rakennustyypin, kaavan ja suojelutilanteen mukaan. Siksi asia kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen värin tai julkisivuilmeen muuttamista.

Paljonko puujulkisivun maalaus maksaa?
Puujulkisivun maalauksen hinta riippuu maalattavasta pinta-alasta, talon korkeudesta, pohjatöiden määrästä, vanhan maalipinnan kunnosta ja siitä, tehdäänkö työ itse vai teetetäänkö se ammattilaisella.
Puujulkisivun maalauksen hinta riippuu maalattavasta pinta-alasta, talon korkeudesta, pohjatöiden määrästä, vanhan maalipinnan kunnosta ja siitä, tehdäänkö työ itse vai teetetäänkö se ammattilaisella.
Ammattilaisella teetettynä omakotitalon puujulkisivun maalaus maksaa usein noin 4 000–12 000 euroa.
- pieni ja hyväkuntoinen yksikerroksinen talo voi jäädä lähemmäs 4 000–5 000 euroa
- keskikokoisen omakotitalon maalaus sijoittuu usein noin 5 000–8 000 euroon.
- Suuri, korkea, monimuotoinen tai paljon pohjatöitä vaativa kohde voi maksaa yli 10 000 euroa.
Tarkka hinta selviää vasta, kun maalattava pinta-ala, pohjatöiden määrä, telineiden tarve ja mahdolliset puukorjaukset on arvioitu. Neliöhinnat liikkuvat eri lähteissä yleisesti noin 15–40 €/m² tai 20–40 €/m² välillä.
Hintaan vaikuttavat erityisesti maalattavat neliöt, telineiden tai henkilönostimen tarve, vanhan maalin poisto, lahovaurioiden korjaus, maalityyppi, maalikerrosten määrä sekä yksityiskohdat, kuten räystäslaudat, nurkat, ikkunanpielet ja koristeosat.
Hintaan voi vaikuttaa yllättävän paljon myös valittu väri. Maalin sävyttämiseen käytettävät pastat ovat lähtöhinnaltaan erilaisia, ja osa sävyistä vaatii kalliimpia väripastoja kuin toiset. Esimerkiksi punaiset, siniset, lilat, magentat ja kirkkaat keltaiset sävyt voivat nostaa maalin hintaa selvästi enemmän kuin neutraalimmat sävyt, kuten okra, valkoinen, musta ja harmaa. Siksi voimakas tai hyvin kirkas julkisivuväri voi näkyä materiaalikustannuksissa jo maalipurkin hinnassa.
Itse tehtynä kustannukset jäävät yleensä pienemmiksi, mutta rahaa kuluu silti maaleihin, pohjusteisiin, pesuaineisiin, suojaustarvikkeisiin, työvälineisiin sekä mahdollisiin telineisiin tai henkilönostimen vuokraan. Materiaalikulut riippuvat maalattavista neliöistä, maalikerrosten määrästä ja valitusta maalista.
Hintaan vaikuttavat erityisesti maalattavat neliöt, telineiden tai henkilönostimen tarve, vanhan maalin poisto, lahovaurioiden korjaus, maalityyppi, maalikerrosten määrä sekä yksityiskohdat, kuten räystäslaudat, nurkat, ikkunanpielet ja koristeosat.
Kotitalousvähennystä maalaustyöstä
Jos työ teetetään yrityksellä, työn osuudesta voi yleensä saada kotitalousvähennyksen, jos Verohallinnon ehdot täyttyvät. Verohallinnon vuoden 2026 ohjeen mukaan yritykseltä ostetusta remonttityöstä voi vähentää 35 prosenttia työn arvonlisäverollisesta osuudesta. Omavastuu on 150 euroa henkilöltä vuodessa ja vähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöltä vuodessa. Kotitalousvähennystä ei saa tarvikkeista tai matkakuluista, joten laskussa työn osuus pitää olla eriteltynä.
Huom. Hallitus on keväällä 2026 linjannut kotitalousvähennyksen määräaikaisesta korottamisesta vuosille 2026–2027. Korotuksen mukaan vähennyksen enimmäismäärä nousisi 2 100 euroon ja vähennysprosentti 40 prosenttiin, mutta ajantasainen voimassa oleva määrä kannattaa tarkistaa Verohallinnolta ennen työn tilaamista.
LUKUVINKKI! Kotitalousvähennys ja sen hyödyntäminen: kokosimme muutamia seikkoja yhteen >>
Milloin puujulkisivun maalaus kannattaa teettää ammattilaisella?
Puujulkisivun voi maalata itse, jos talo on matala, työskentelyolosuhteet ovat turvalliset ja maalattava pinta on kohtuullisessa kunnossa. Itse tekeminen vaatii aikaa, säävaraa ja huolellisuutta. Pohjatöistä ei kannata tinkiä, sillä ne ratkaisevat maalipinnan kestävyyden.
Ammattilainen kannattaa palkata, jos talo on korkea, sijaitsee rinteessä, vaatii telineitä tai henkilönostinta, maalipinta on pahasti hilseillyt tai julkisivussa näkyy lahovaurioita. Ammattilaisen apu on järkevä myös silloin, kun vanha maalityyppi on epäselvä, talo on rakennushistoriallisesti arvokas tai julkisivun värin muuttaminen vaatii tarkempaa selvittelyä.
Hyvä tarjouspyyntö auttaa vertaamaan hintoja. Pyydä urakoitsijaa erittelemään ainakin pesu, kaavinta, pohjatyöt, pohjamaalaus, pintamaalaus, kerrosmäärä, telineet, suojaukset ja mahdolliset puukorjaukset.
Usein kysytyt kysymykset puujulkisivun maalauksesta
Milloin on paras aika maalata puujulkisivu?
Paras ajankohta on yleensä loppukeväästä alkusyksyyn, kun sää on kuiva, lämmin ja pilvipoutainen. Maalattavan pinnan pitää olla kuiva, eikä maalausta pidä tehdä sateella, suorassa paahteessa tai yökasteen aikaan.
Kauanko puujulkisivun maalaus kestää?
Kesto riippuu talon koosta, pohjatöiden määrästä, kuivumisajoista ja säästä. Pieni kohde voi valmistua muutamassa päivässä, mutta omakotitalon huoltomaalaukseen kannattaa varata säävaraa ja useampi työvaihe.
Voiko puujulkisivun maalata itse?
Voi, jos työskentelyolosuhteet ovat turvalliset, pinta ei vaadi laajoja korjauksia ja tekijällä on aikaa tehdä pohjatyöt huolellisesti. Korkea, rinteessä sijaitseva tai paljon vaurioita sisältävä kohde kannattaa usein teettää ammattilaisella.
Voiko puujulkisivun maalata syksyllä?
Voi, jos sää on riittävän lämmin ja kuiva, maalattava pinta on kuiva ja maali ehtii kuivua ennen iltakastetta. Syksyllä riskinä ovat viileät yöt, kosteus ja sateet.
Pitääkö vanha maali poistaa kokonaan?
Ei aina. Kiinni oleva ja ehjä maalipinta voidaan yleensä jättää alustaksi, kun se puhdistetaan ja karhennetaan tarvittaessa. Irtoava, hilseilevä ja heikosti kiinni oleva maali poistetaan aina.
Voiko öljymaalin päälle maalata vesiohenteisella maalilla?
Joissain tapauksissa voi, jos vanha maalipinta on kiinteä, puhdas ja oikein esikäsitelty. Soveltuvuus tarkistetaan aina käytettävän maalin ohjeesta.
Voiko keittomaalin päälle maalata tavallisella ulkomaalilla?
Keittomaalipinta huoltomaalataan yleensä keittomaalilla. Tavallinen kalvoa muodostava ulkomaali ei sovi jauhomaisen keittomaalipinnan päälle ilman perusteellista vanhan pinnan poistamista ja alustan arviointia.
Tarvitaanko julkisivun värin vaihtamiseen lupa?
Samanvärinen huoltomaalaus ei yleensä ole lupakysymys. Värin, materiaalin tai julkisivun ilmeen muuttaminen voi kuitenkin olla kaavamääräysten, rakennusjärjestyksen tai suojelumääräysten piirissä. Asia kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta.
Paljonko puutalon maalaus maksaa?
Hinta riippuu talon koosta, korkeudesta, pohjatöistä ja työn tekijästä. Itse tehtynä kustannukset painottuvat materiaaleihin ja mahdollisiin telineisiin. Ammattilaisella teetettynä puutalon maalaus maksaa tyypillisesti useita tuhansia euroja.
Saako puutalon maalauksesta kotitalousvähennyksen?
Yrityksellä teetetyn työn osuudesta voi yleensä saada kotitalousvähennyksen, jos Verohallinnon ehdot täyttyvät. Vuonna 2026 remonttityön vähennys on 35 prosenttia työn arvonlisäverollisesta osuudesta, omavastuu 150 euroa ja enimmäismäärä 1 600 euroa henkilöltä vuodessa.
Miksi maali hilseilee puujulkisivusta?
Hilseily voi johtua esimerkiksi kosteasta alustasta, puutteellisista pohjatöistä, väärästä maalityypistä, liian paksusta maalikerroksesta, heikosti kiinni olleen vanhan maalipinnan päälle maalaamisesta tai rakenteellisesta kosteusrasituksesta.
Lähteet:
Puuinfo, Puun pintakäsittelyt. Lähdettä on käytetty puun ulkopintakäsittelyn, kosteuden, UV-säteilyn, pintakäsittelyolosuhteiden ja katkaisupintojen käsittelyn taustatarkistukseen.
Puuinfo, Vanhan puutalon peruskorjaus. Lähdettä on käytetty huoltomaalauksen ajankohdan, ilmansuuntien vaikutuksen ja vanhan puujulkisivun kunnossapidon taustatarkistukseen.
Verohallinto, Kotitalousvähennyksen määrä ja omavastuu. Lähdettä on käytetty vuoden 2026 kotitalousvähennyksen lukuihin.
Sari Nieminen, joka on toiminut rakennustarvikealalla yli 15 vuotta.










