Älykäs energiaremontti alkaa lämmöneristyksestä

Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2020 perusparannusstrategian (Renovation Wave Strategy) rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa julkisten ja yksityisten rakennusten peruskorjauksien energiatehokkuudet seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näin parannetaan rakennuksissa asuvien ja niitä käyttävien ihmisten elämänlaatua, vähennetään Euroopan kasvihuonekaasupäästöjä ja luodaan jopa 160 000 uutta vihreää työpaikkaa rakennusalalle.

Suuri osa Suomen rakennuksista on tehty aikana, jolloin energian kulutukseen ei kiinnitetty huomiota. Lähes kaikki vanhat talot voidaan eristää tehokkaammin ja siten pienentää niiden energiankulutusta. Huonosti eristetty talo menettää energiaa rakennuksen vaipan kautta ja kuluttaa jopa kaksi kertaa enemmän lämmitysenergiaa kuin energiatehokas rakennus. Siksi lisäeristys on tehokas tapa säästää rahaa ja ympäristöä.

Tehokkaat lämmöneristysratkaisut mahdollistavat erilaiset toteutustavat kustannustehokkaasti. Eristeillä voidaan tehdä energiaa säästäviä remontointiratkaisuja, jotka tukevat myönteistä ilmastonmuutosta. Lisäeristyksessä niiden käyttö mahdollistaa ohuet rakenteet ja maksimoi näin myös huoneiden pinta-alat.

Hyvässä eristyksessä ei ole kyse vain energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Hyvin eristetyt kodit ovat vedottomia, tuntuvat talvella lämpöisiltä ja ne pysyvät viileänä kesällä. Se tekee talosta viihtyisämmän. Hyvä eristys yhdessä ilmatiiviin rakenteen kanssa varmistaa, että epämiellyttävää vetoa ei synny, vaan tiloissa on terveellinen ja viihtyisä sisäilma.

Asumismukavuuden ja pienemmän lämmityslaskun lisäksi eristäminen nostaa asunnon arvoa. Energiaremontin myötä rakennus voi nousta parempaan energialuokkaan. Energiatodistus luokittelee talon energiankulutuksen. Energiatodistuksessa voidaan myös ehdottaa lisälämmöneristämistä.

Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan tilojen lämmitystarpeen pienentämistä rakenteellisin ja arkkitehtuurin keinoin. Energiatehokkuutta osoittaa rakennuksen laskennallinen energiantehokkuuden vertailuluku (E-luku) ja rakennuksen lämpöhäviö.

E-luvulla tarkoitetaan rakennuksen laskennallista ostoenergiankulutusta, joka on painotettu energiamuotojen kertoimilla. Energiantarpeen pienentämisen ensimmäinen toimenpide on lämpöhäviön pienentäminen.

Vaatimukset rakenteiden energiatehokkuudelle ovat lisääntyneet reilusti viime vuosikymmeninä. Rakenteita remontoitaessa on tavoitteena yleensä U-arvon puolitus. Tehokkailla eristeillä remontoitaessa saavutetaan jopa uudisrakenteiden energiatehokkuusvaatimukset rakennepaksuutta kasvattamatta.

Asuinrakennuksen energiatehokkuus on mahdollista osoittaa myös ilman E-luvun laskentaa esittämällä rakenteellisen energiatehokkuuden vaihtoehto.

Vanhojen eristeiden uusimisella saadaan suuria säästöjä lämmitysenergian käytössä ja siten myös kustannuksissa. Tehokkailla eristeillä toteutettu rakenne on pitkäaikainen energiainvestointi. Eristeet soveltuvat kaikkiin korjausprojekteihin, niin ullakkojen, kattojen, seinien kuin lattioiden lisäeristämiseen.

Yläpohjan lisäeristys

Rakennuksen yläpohjan lisäeristäminen ja tiivistäminen on kannattavaa. Yläpohjan pinta-ala on suuri, ja koska lämpö pyrkii ylöspäin, huonosti eristetyn ja hataran yläpohjan kautta tapahtuu mittavaa lämpöhukkaa. Tällä on merkittävä vaikutus lämmityslaskuun sekä talon energialuokkaan.

Eristeillä yläpohjassa vinokaton palkkien välit on oltava eristettävissä ilman, että rakenteen korkeutta tarvitsee kasvattaa. Näin rakennuksen energiatehokkuus paranee alkuperäisellä rakennevahvuudella arkkitehtonista ulkoasua muuttamatta. Säästöä syntyy rakennusajassa ja siten myös kustannuksissa.

Seinän lisäeristys

Ulkoseinän energiatehokkuutta voidaan nostaa lisäeristämällä ja parantamalla rakenteen ilmatiiveyttä. Tiiveydellä saavutettu vedottomuus luo myös viihtyisyyttä kotiin.

Eristystason parantaminen ulkopuolelta

Ulkopuolista eristystä käytetään esim. betoni- tai tiilirunkoisen rakenteen eristystason parantamiseen. Julkisivuremonttia tehtäessä, esim. ikkunaremonttia suunnitellessa, kannattaa aina selvittää lisäeristysmahdollisuudet. Etenkin kerrostalon parvekeseinien osalta saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun ikkunaremontin yhteydessä tehdään eristeiden vaihdot.

Seinän sisäpuolinen lisäeristäminen

Sisätilojen lisäeristys voidaan tehdä vähitellen huone kerrallaan. Toisin kuin ulkoisen eristyksen kohdalla, sisäpuolisessa eristyksessä on huomioitava putkistojen, pattereiden ja sähkörasioiden siirrot. Joskus sisäpuolinen eristys on ainoa vaihtoehto rakennuksen julkisivun ja arkkitehtonisen ilmeen säilyttämiseksi. Sisäpuolisella eristeratkaisulla parannetaan myös ulkoseinärakenteen höyry- ja ilmatiiveyttä.

Eristeiden tehokkuuden vuoksi sisäpuolinen lisäeristekerros on mahdollisimman ohut ja energiatehokas.
Ohut rakenne mahdollistaa myös luonnonvalon paremman hyödyntämisen ikkunoiden kautta.

Lattian lisäeristys

Lattian lisäeristämisellä voidaan vähentää energiankulutusta ja parantaa sisäilman laatua. Asunnon kylmät lattiat tuntuvat myös epämukavalta jaloille, ja lattian lisäeristäminen on hyvä ratkaisu siihen ongelmaan.

Suunniteltaessa esimerkiksi kylpyhuoneremonttia tai lattiapintojen uusimista, on samalla järkevää lisäeristää lattia.